Luolasukellusta Norjassa

Viime viikolla pääsin vihdoin vierailemaan Norjan luolasukellus kohteissa. Olisin jo aiemmin kesällä lähtenyt käymään, mutta muutto uudelle paikkakunnalle söi opiskelijavaroja niin tehokkaasti, että se reissu, ja pari muutakin, piti pitkin hampain jättää väliin. Reissumme kohteena oli siis Plura ja Litjåga luolat Mo I Ranan kaupungin läheisyydessä.

Starttasimme Norjaa kohden keskiviikkona iltapäivästä. Ajoreitiksi valikoitui Tornion kautta Ruotsiin kulkeva tie, sillä lautta Vaasasta Uumajaan olisi tullut ajoneuvoyhdistelmällä kalliimaksi, kuin pohjoisen kautta kiertäminen. Ajokilometrejä "pohjois reitti" lisäsi reilut 300. Yövyimme ensimmäisen yön Luulajassa Ruotsin puolella, josta jatkoimme matkaa kohti Mo I Ranaa aamun valjettua. Perille saavuimme alkuillasta ja sovimme, että vasta seuraavana päivänä lähdetään sukeltamaan. Ensimmäisen illan käytimme tutustuen Mo I Ranan keskustaan.

Perjantai aamuun mennessä loputkin matkaseurueesta olivat saapuneet perille ja treffit sovitiin Mo I Ranan leirintä alueelle. Sieltä, sukellus kamat lastattuamme Transitin perälle, lähdimme Pluraa kohden. Kukaan meistä ei aiemmin ollut vieraillut Norjan luolakohteissa, joten ensimmäiset parituntia menivät kodetta etsien. Asiaa ei helpottanut navigaattorin ohjaama reitti, joka päättyi rautapuomilla suljettuun tiehen. Onneksi konsultaatioapu oli puhelinsoiton päässä, ja matka jatkui kohti Pluraa. Perille päästyämme kävimme kolkuttelemassa maanomistajan talonovia, mutta ketään ei ollut kotona. Päätimme lähteä etsimään veteenmenopaikkaa omin nokkinemme ja käyvämme myöhemmin esittäytymässä. Paikka löytyikin hetken etsiskelyn jälkeen ja intoa täynnä puimme sukellusvarusteet yllemme.

Suunnittelimme ensimmäisen sukelluksen hyvin helpoksi kamatesti- ja paikkaantutustumis sukellukseksi. Kiven sisään sukelsimme vain reilut 100 metriä. Näkyvyys Plurassa oli keskiverto, noin 7 metrin luokkaa. Luolasto itsessään teki suuren vaikutuksen heti ensimmäisellä sukelluksella. Toisella sukelluksella kävimme vähän kauempana katsastamassa ns. Jomfrukammarettiin ja Luftkammarettiin vievien lainien risteystä. Ensimmäisen päivän molemmat sukellukset menivät hyvin, ja kaikki olivat tyytyväisiä! Emme viitsineet enää lähteä maanomistajan pakeille, sillä rupesi olemaan jo alkuilta.



Seuraavana päivänä päätimme käydä katsastamassa Litjågan luolaston. Paikka löytyikin helposti, kiitos Sami Paakkarisen hyvien ajo-ohjeiden! Joen vesi näytti kristallinkirkkaalta, joten päätin ottaa kameran mukaan. Tässä muutama kuva kyseiseltä sukellukselta:

Päivän toinen sukellus tehtiin taas Pluraan, ja tällä ketaa maanomistajakin oli paikalla, joten kävimme hieman juttelemeassa ennen sukellusta. Oikein mukava heppu vaikutti olevan! Häneltä saa myös erittäin kohtuulliseen hintaan majoituspalveluita paikanpäältä. Pikaisen visiitin jälkeen puimme taas sukellusvarusteita ylle Pluran parkkiksella. Tällä sukelluksella päätimme käydä katsastamassa Luftkammaretin, joka löytyy 450 metrin päästä suuaukosta. Menomatka meni hienosti ja löysimmekin itsemme valtavasta ilmataskusta reilun puolen tunnin potkimisen jälkeen. Aikamme ilmataskua ihailtuamme päätimme palata takaisin. Paluumatka sujui hiukan ripeämmin ja takaisin joenpinnalla olimme noin puolen tunnin jälkeen. Haikein mutta iloisin mielin riisuimme sukellusvarusteet. Tämä oli päätös-sukellus hienolle reissulle.

Norjan luolakohteet tekivät minuun sen verran syvän vaikutuksen, että tästä eteenpäin pyrin vierailemaan siellä vähintään kerran vuodessa. Matkaakaan ei tule kuin lyhyimmillään reilu 600 km. ja paikanpäältä löytyvät majoitus ym. palvelut tekevä reissun vaivattomaksi. Täydellinen sukelluskohde siis :)

Seuraavaa Norjan reissua odotellessa...